Sleepiness means the drive/tendency to fall asleep. It is a feeling, a physiological state, and affects behavior.

Latent sleepiness means underlying sleepiness. It is caused by insufficient prior sleep, an extended time awake, and unfavorable times of day (especially 00:00h – 06:00h). A person does not usually feel latent sleepiness completely in a stimulating situation. However, if the situation turns monotonous or boring latent sleepiness comes to surface and the person also feels it completely.

Thus, Manifest sleepiness is the sleepiness that we feel and that can be observed given the situation/context. Alertness is strongly determined by the time of day. This makes the risk of sleepiness much higher during nighttime than daytime.

The output of this version of VIRE is latent sleepiness.

Be aware that there are also other factors than the risk of sleepiness to take into account in shift scheduling (e.g. opportunities for social life).

The most usual shift characteristics that induce sleepiness during a shift:

• Overnight shift (at least 3 hours of the shift between 23:00 and 06:00)
• Very early shift start time (06:00h or earlier)
• Very late end time (23:00h or later)
• Extended duration (12 h or longer)
• Short prior rest period (11 hours or less)

If it is not possible to plan a shift schedule free of sleepiness, it is recommended to manage sleepiness-related risks with other measures (e.g., minimizing safety critical tasks and introducing supplementary rest pauses).

Uneliaisuus tai väsymys tarkoittaa taipumusta nukahtaa. Se on tuntemus ja fysiologinen tila, joka vaikuttaa toimintakykyyn.

Piilevä (latentti) uneliaisuus tarkoittaa uneliaisuutta, jonka kehomme tuntee eri vuorokauden aikoina. Kehon ja aivojen mukaan pitäisi tuntea väsymystä, jota henkilö ei välttämättä kuitenkaan itse havaitse. Uneliaisuutta voivat aiheuttaa riittämätön edeltävä uni, pitkään kestänyt valvominen ja kehon kannalta epäsuotuisa vuorokaudenaika (erityisesti yö klo 00.00-06.00). Piilevää uneliaisuutta ei välttämättä kuitenkaan täysin tunnista, jos on aktiivista tekemistä. Sen sijaan yksitoikkoisessa tilanteessa piilevä uneliaisuus nousee pintaan ja tällöin henkilö myös tunnistaa sen.

Havaittava (manifesti) uneliaisuus tarkoittaa uneliaisuutta, jonka voimme tietyssä tilanteessa tunnistaa. Vuorokauden aika vaikuttaa voimakkaasti vireyteen. Tämän vuoksi uneliaisuuden riski on paljon suurempi yöllä kuin päivällä.

Tämä VIRE:n versio arvioi vain piilevää (latenttia) uneliaisuutta.

Työvuorojen suunnittelussa on huomioitava luonnollisesti muitakin asioita kuin uneliaisuuden riski (esim. sosiaalisen elämän mahdollisuudet).

Tyypillisimpiä työvuorojen piirteitä, jotka aiheuttava uneliaisuutta, ovat:

• yötyö (vähintään 3 tuntia vuorosta klo 23:00 ja 06:00 välillä)
• hyvin aikainen vuoron alkamisaika (klo 06:00 tai aikaisemmin)
• hyvin myöhäinen vuoron päättymisaika (klo 23:00 tai myöhemmin)
• pitkä työvuoro (12 tuntia tai pidempi)
• lyhyt lepoaika ennen vuoroa (11 tuntia tai vähemmän)

Jos työvuorolistaa ei ole mahdollista suunnitella uneliaisuudesta vapaaksi, niin väsymykseen liittyviä riskejä on hyvä pyrkiä hallitsemaan muilla keinoin (esim. turvallisuuden kannalta kriittisiä työtehtäviä karsimalla ja lisäämällä taukoja).

Sömnighet är driften/tendensen att somna in. Det är en känsla, ett fysiologiskt tillstånd, och påverkar beteendet.

Latent sömnighet betyder den underliggande sömnigheten. Den orsakas av otillräcklig föregående sömn, en utökad vakentid, och ogynnsam tid på dygnet (speciellt 00:00h – 06:00h). En person känner vanligtvis inte den latenta sömnigheten i en stimulerande situation. Emellertid, om situationen blir monoton eller tråkig kommer den latenta sömnigheten till ytan och personen känner helt av den.

Således är manifest sömnighet den sömnighet vi känner och som kan observeras i en given situation och sammanhang. Vakenhet är starkt styrd av tid på dygnet. Detta medför att risken för sömnighet är mycket högre på natten än på dagen.

Resultatet i denna version av VIRE visar latent sömnighet.

Observera att det också finns andra faktorer än sömnighet som spelar in när man konstruerar ett skiftschema (ex. möjlighet till socialt liv).

De vanligaste skiftegenskaperna som inducerar sömnighet:

• Nattskift (minst 3 timmar av skiftet är mellan 23:00 och 06:00)
• Mycket tidig starttid (06:00 eller tidigare)
• Mycket sen sluttid (23:00 eller senare)
• Förlängd arbetstid (12 timmar eller längre)
• Kort tidigare viloperiod (11 timmar eller kortare)

Om det inte är möjligt att planera ett schema utan risk för sömnighet, är det rekommendabelt att hantera sömnighetsrelaterade risker med andra medel (ex. minimera uppgifter med säkerhetsrisker och utökade möjligheter till raster och vila).